Irlanti on oikeesti byrokratian kehto, edes Kreikassa ei ollu nain tiukkaa. Paasin viimein perjantaina paikalliseen sosiaalitoimistoon hakemaan itelleni PPS-numeroa (personal public service number). Mulla on tunnin mittanen lounastauko jotenka kaytin sen tietysti hyvakseni tassa asiassa. Mun edella oli 10 ihmista jonossa ja 2 ihmista hoitamassa niita hakemuksia. Tottakai nama edella olevat oli kaikki jotain pakistanilaisia ja puolalaisia, jotka oli konynny paikalle pelkan passin kanssa. Kun niille sit toimistotadit yritti selittaa, et tarviitte tammoset ja tammoset paperit viela ennenku saatte PPS-numeron ni eihan nama edes tajunnu mitaan. Luulis muuten pikkuhiljaa naiden alkavan kaantaa dokumentteja puolaks kun tanne kuitenkin vuosittain muuttaa n. 80 000 polskia. Nojoo kuitenkin, istuin siella sit 1,5 tuntia kunnes paasin ite tiskille - ja selvisin sielta viidessa minuutissa! No ei kun kipin kapin bussipysakille ja huomaamaan et just se bussi jolla olisin menny keskustaan lahti pysakilta just kun ma olin ylittamassa suojatieta. Jeeeesh, ja taalla kun ei nuo bussit liian tiheaan tai aikataulun mukasesti kulje ni siella sitten seisoskelemaan keskella ties-mita. Kaiken lisaks joku tyyppi hyppas keskelle tieta hampparoimaan, mika lienee huumehihhuli, ja joku soittamaan poliisisetia paikalle. Tasta syntyi yllattaen pikkunen kaaos. Onneks bussi tuli kohtuullisen nopeesti eika mun reissu kestany loppujen lopuks yhteensa ku 2,5 tuntia. Nyt kun sais sen PPS-numeron nopeesti ni vois lahtee sit hassakoimaan verotoimistoon ja pankkiin...
Yritin sit viikonloppuna saada paikallisen dvd-vuokralafkan jasenkorttia itelleni, mut nekin vaati jotain kopioita ja todisteita mun osotteesta, etta ma oikeesti asun taalla ja pankkitilin numeroa. Niin ja sen olen huomannu et taalla pitaa kaikkialle sitoutua aina vuodeks jos haluaa jotain itelleeni. Harkitsin meinaan sitakin, kun kavin leffassa ja bongasin et siella vois hankkia jonkun kuukausilipun hintaan 17,50e, niin eihan sitakaan saa ellei sitoudu vuodeks ja maksa joka kuussa tuon summan. Plah, pitakaa lippunne, lappunne ja korttinne ja myos nettiliittymanne. En sitoudu!!
maanantai 24. heinäkuuta 2006
keskiviikko 19. heinäkuuta 2006
Rakkaalla lapsella on monta nimea (ja kansalaisuutta).
Pitaa raportoida tasta heti ennenku unohdan. Ensinnakin tama nimiongelma. "..blablabla..Sini speaking." "Who? Cindy?" "No, Sini. S-i-n-i." Jotkut ei sitten edes vaivaudu kysymaan uudelleen vaan harkapaisesti kutsuu Cindyks tai kuten joku seta tanaan kuvitteli, Amanda. Mistakohan se tuon sai paahansa? Variaatioita loytyy, Sinead alkaa olla varmaan kylla yleisin naista.
Ma olen myos tottunu siihen et ihmiset ihmettelee puhelimessa mista pain ma olen kun selkeesti - haloo - en oo mikaan irkku eika mulle edes ole alkanu kehittymaan irkkuaksentti. Yleisesti ottaen ihmiset kuvittelee mun olevan kanadalainen tai jenkki, muutama on erehtyny luulemaan hollantilaiseks (ehhh?) mut tanaan joku luuli etta ma olen etela-afrikkalainen! Oli muuten sama seta joka luuli mun olevan nimeltani Amanda. Sattumalta tyokaveri vastas puhelimeen ja alkoi ihmettelemaan, et taalla seta blablabla jutteli Amandan kanssa, joka on etela-afrikkalainen. :D Sit kavi ilmi et pari muuta tyokaveriakin on koko ajan luullu mun olevan Etela-Afrikasta. Ehka toi vaan on kohteliaisuus, ma kasitan ton tietysti yhtalaisyytena Charlize Theroniin (aika kaukaa haettua vai?). Mutta olipahan hauska paivan piristys talleen aamusilleen.
Edit: Sain kuin sainkin palkkani ja enemman ku odotin! Taytyy ny ihmetella huomiseen saakka et onko tassa mun kahen viikon palkka vai saanko huomenna samanlaisen satsin.
Edit: Se oli kahden viikon palkka. No onneks silla saa vuokran maksettua ja jaa rahaa elamiseenkin. Katotaan tuleeko tan viikon palkkashekki ajallaan ens viikolla. ;)
Ma olen myos tottunu siihen et ihmiset ihmettelee puhelimessa mista pain ma olen kun selkeesti - haloo - en oo mikaan irkku eika mulle edes ole alkanu kehittymaan irkkuaksentti. Yleisesti ottaen ihmiset kuvittelee mun olevan kanadalainen tai jenkki, muutama on erehtyny luulemaan hollantilaiseks (ehhh?) mut tanaan joku luuli etta ma olen etela-afrikkalainen! Oli muuten sama seta joka luuli mun olevan nimeltani Amanda. Sattumalta tyokaveri vastas puhelimeen ja alkoi ihmettelemaan, et taalla seta blablabla jutteli Amandan kanssa, joka on etela-afrikkalainen. :D Sit kavi ilmi et pari muuta tyokaveriakin on koko ajan luullu mun olevan Etela-Afrikasta. Ehka toi vaan on kohteliaisuus, ma kasitan ton tietysti yhtalaisyytena Charlize Theroniin (aika kaukaa haettua vai?). Mutta olipahan hauska paivan piristys talleen aamusilleen.
Edit: Sain kuin sainkin palkkani ja enemman ku odotin! Taytyy ny ihmetella huomiseen saakka et onko tassa mun kahen viikon palkka vai saanko huomenna samanlaisen satsin.
Edit: Se oli kahden viikon palkka. No onneks silla saa vuokran maksettua ja jaa rahaa elamiseenkin. Katotaan tuleeko tan viikon palkkashekki ajallaan ens viikolla. ;)
tiistai 18. heinäkuuta 2006
No money, no cry?
Jipii, tastahan se riemu nyt sitten on revenny. Alkuun kaikki menikin ihan hienosti mut nyt kun pitais alkaa saamaan palkkaa ni palkkashekkia (mulla ei ole viela pankkitilia) ei nay missaan. Ma olen ny viikon ajan juossu Manpowerin toimistolla kitisemassa ja sielta on tarjottu jos sun vaikka mita verukkeita syyks sille et ma olen tahan saakka joutunu maksaan vuokrani luottokortilla. Noh, huomenna pitais kuulemma olla shekki odottamassa... Parempi olis ollakin. Visa alkaa kaymaan hengettomaks pikkuhiljaa ja laskujakin pitais maksaa kotisuomeen. Elama potkii valilla paahan. Onneks taalla sentaan paistaa aurinko (viela, loppuviikoks lupailtu vesisateita).
tiistai 11. heinäkuuta 2006
Paistaa se paiva risukasaankin!
Ei mitenkaan vahatellakseni Irlantia mutta en ma kylla nain aurinkoisia paivia odottanu. :D No ma tykkaan toisaalta yllattya positiivisesti, joten en missaan nimessa valita. :) Mulla alkoi viimein oikeat tyot, olen ollu eilen ja tanaan keskustassa toissa englanninkielisessa tuessa. En ma siis viela kuitenkaan puhelimeen oo vastannu, pariin e-mailiin tosin. Mut kuitenkin, janna nahda miten eri tavalla naa hoitaa asiat. Vahan rennompi ote asioihin ku kuvitteli. Mut elokuun alussa meidankin porukka muuttaa Blanchardstowniin, joten se tasta keskustassa tyoskentelysta sit...
Mut elama alkaa palailemaan pikkuhiljaa normaaliks, palkkaakin saan huomenna ja paperihommatkin alkaa hiljalleen olla kunnossa. Toisin sanoen ma voin alkaa viimein suunnitella pikku reissuja lahiymparistoon. :D Ma olen jo ihan fiiliksissa kun Hanne-sisko on tulossa tanne syyskuun alussa. Taytyy kehitella kaikkea aktiviteettia sita varten. Tosin se varmaan viettaa paivansa Dublinin shoppailukujilla ku ma olen toissa.. Taytyy ruinata mun team leaderilta perjantai vapaaks sillon viikolla ni lahetaan Lontooseen sit viikonloppuna. :) Mutta ma lahden tasta parantelemaan paansarkyani ja tayttelemaan sudokuja. :)
Edit: En jaksa kirjotella uutta postia, mut ihan vaan sen verran et sisko-rakkaan Viivi-koiralle syntyi lauantaina pentue (2 tytsya ja 2 poitsua) ja arvatkaa vaan ottaako kaaliin etten ma paase nakemaan niita pienia palleroita? Snifff. No onneks eletaan digiaikaa ni ma saan kuvia usein *vinkkivinkki*. :)
Mut elama alkaa palailemaan pikkuhiljaa normaaliks, palkkaakin saan huomenna ja paperihommatkin alkaa hiljalleen olla kunnossa. Toisin sanoen ma voin alkaa viimein suunnitella pikku reissuja lahiymparistoon. :D Ma olen jo ihan fiiliksissa kun Hanne-sisko on tulossa tanne syyskuun alussa. Taytyy kehitella kaikkea aktiviteettia sita varten. Tosin se varmaan viettaa paivansa Dublinin shoppailukujilla ku ma olen toissa.. Taytyy ruinata mun team leaderilta perjantai vapaaks sillon viikolla ni lahetaan Lontooseen sit viikonloppuna. :) Mutta ma lahden tasta parantelemaan paansarkyani ja tayttelemaan sudokuja. :)
Edit: En jaksa kirjotella uutta postia, mut ihan vaan sen verran et sisko-rakkaan Viivi-koiralle syntyi lauantaina pentue (2 tytsya ja 2 poitsua) ja arvatkaa vaan ottaako kaaliin etten ma paase nakemaan niita pienia palleroita? Snifff. No onneks eletaan digiaikaa ni ma saan kuvia usein *vinkkivinkki*. :)
perjantai 7. heinäkuuta 2006
Rankkaa tyota???
Ystavat hyvat, ensimmainen viikko toita (tai koulutusta) on takana. Mita olen tahan mennessa oppinut? En oikeastaan mitaan. :D Maanantai-aamuna kaytettiin ensimmaiset 3 tuntia siihen, etta ensin vahan jutusteltiin mukavia, sen jalkeen jaettiin itsemme kahteen porukkaan ja tutustuttiin keskenamme 15 minuutin ajan (eli 45 minuutin ajan), sen jalkeen pidettiin 10 minuutin tauko (eli puolen tunnin tauko) ja sen jalkeen jatkettiin tutustumista koulutustilassa ja kertoiltiin toisillemme toisistamme jotakin. Kylla. Ihan oikeasti. Olo oli kuin ensimmaisena paivana ala-asteella. "Hi, my name is Sini. I'd like to introduce you..." Kun nama tutustumishassakat oli ohi niin paastin sitten tahan perinteiseen asiakaspalveluhopinaan. Tata jatkui tiistaipaivankin ajan.
Keskiviikkona paastiin viimein opettelemaan ensimmaista ohjelmaa - kunhan oltiin ensin surffailtu netissa aamulla kolmisen tuntia. Sama jatkui eilen torstainakin, ja paastiin viela aikasemmin kotiinkin kun IBM juhlisti 50-vuotta-Irlannissa synttareitaan. Tanaan kaytiin nopeesti lapi joku toinen ohjelma ja taas aikasemmin kotiin kun meidan piti menna omiin tiimeihimme ja mina tietysti ainokaisena tulen tyoskentelemaan keskustassa, joten so-long-suckers! :D Toisin sanoen tama koko koulutusviikko olis Suomessa tiivistetty todennakosesti kahteen paivaan, oltais jo kuunneltu puheluitakin ja kayty lapi ties vaikka mita. No, maassa maan tavalla. Tahan taytyy vaan tottua. Mielenkiinnolla odotan ens viikkoa...
Keskiviikkona paastiin viimein opettelemaan ensimmaista ohjelmaa - kunhan oltiin ensin surffailtu netissa aamulla kolmisen tuntia. Sama jatkui eilen torstainakin, ja paastiin viela aikasemmin kotiinkin kun IBM juhlisti 50-vuotta-Irlannissa synttareitaan. Tanaan kaytiin nopeesti lapi joku toinen ohjelma ja taas aikasemmin kotiin kun meidan piti menna omiin tiimeihimme ja mina tietysti ainokaisena tulen tyoskentelemaan keskustassa, joten so-long-suckers! :D Toisin sanoen tama koko koulutusviikko olis Suomessa tiivistetty todennakosesti kahteen paivaan, oltais jo kuunneltu puheluitakin ja kayty lapi ties vaikka mita. No, maassa maan tavalla. Tahan taytyy vaan tottua. Mielenkiinnolla odotan ens viikkoa...
sunnuntai 2. heinäkuuta 2006
Sataa ja paistaa.
Terkkusia sateisesta ja aurinkoisesta Dublinista. Tanne on vissiinkin kesa nyt tulossa. Niin, ensimmainen viikko on nyt takana - tapahtumarikas sellainen - ja mulla on kuin onkin asunto ja tyot alkaa huomenna. Viela toistaiseks tulee nettailtua toista ja nettikahvilasta mut huomenna lahtee kai oma linja tilaukseen ni ei tarvi karvistella (nyt alkaa taas naurattaan naa aa-sanat).
Tultiin tanne tosiaan sisko-Heidin kanssa viime sunnuntaina 25. paiva erittain lyhyitten younien jaljilta. Vinkki: alkaa lahteko juhannuksen jalkeisena sunnuntaina reissuun, ei hyva idea. Mutta kuitenkin, perilla odotti oikein mukava auringonpaiste. Heti pienta plussaa, ma oikeesti luulin etta taalla sataa oikeesti koko ajan. Sunnuntai menikin vahan auringonpaistetta ihmetellessa ja kaveltiin vaan siella hotellin lahistolla ja haettiin kiinalaisesta take away -sapuskaa. Tosin meilla ei ollu mitaan aterimia eika kehdattu hakea ravintolastakaan ni otettiin teekupin aluslautaset ja syotiin teelusikoilla. Niilla pitaa parjata mita on annettu. Nain se on nahtava. :)
Maanantaina alkoikin sitten tutustuminen itse kaupunkiin ja asunnonhaku alkoi. Kaupunki itsessaan on oikeesti viehattavan oloinen. Hirmuisesti kaikkia kivoja pubeja ja pikkuputiikkeja ja sitten isoja ostoskeskuksia. Voitte kuvitella kuinka isojen kantamuksien kanssa Heidi lahti tanaan takasin kotiin.. Toisin sanoen kauppoja tuli kierreltya enemmankin. Asunnonhaku sen sijaan muodostui huomattavasti tyolaammaks urakaks kun ajateltiinkaan. Jalat ainakin huutaa talla hetkella armoa. Me paatettiin ettei perhana laheta taksilla ajelemaan ympariinsa vaan kavellaan ku kartan mukaan paikat on lahella toisiaan.
No ensimmaiset pari asuntoa oli tosiaan ihan toistensa vieressa mutta se taso olikin sitten toista luokkaa.. Ma en oikeasti ymmarra etta asuuko taalla ihmiset oikeesti sellasissa 8 nelion kopperoissa??? Kasittamatonta. Edes mun matkalaukku ei olis mahtunu yhteen niista asunnoista! Ja pari asuntoa joita kaytiin kattomassa oli ihan taysin homeessa. Se ei kylla oo mikaan ihme kun ajattelee tata ilmastoa. Meidan hotellissakin oli kosteusvaurioita mista tottakai laitettiin palautetta niille. ;)
Onneks kuitenkin kavi hyva tuuri asunnon kanssa. Soitin viimesena oljenkortena yks ilta talle uudelle vuokraemannalleni ja mentiin kattomaan asuntoa ja puol tuntia sen jalkeen kun oltiin lahdettu kaveleen takasin hotellille ne soitti ja kertoi etta ma saan sen asunnon jos toimitan jonkun paperin IBM:lta todisteeks siita etta ma olen siella toissa. Nailla irkuilla on vuokra-asuntojen suhteen kaytanto et pitaa olla jonkun edellisen vuokraisannan suositukset tai jotain ja eihan mulla semmosia ole! No perjantaina alettiin sitten hoitamaan niille sita paperia IBM:lta, mahan aattelin etta taa on ihan helppo nakki. Soitan vaan mun yhteyshenkilolle ja se jeesaa tassa. Yllaripyllari se ei vastannu puhelimeen eika sahkoposteihin ja mulle iski paniikki. Lahettiin sitten keskustaan kaymaan siella toimistolla ja honattiin etta se on kiinni, koko henkilokunta on koulutuksessa maanantaihin saakka. Great. Mitas nyt? No ei mitaan, paatettiin et syteen tai saveen, ma faksaan vuokraemannalle mun tyosopimuksen, cv:n ja kopion passista et josko ne riittais ja raapustin viela kirjeenkin mukaan et mita on tapahtunu. Mut hotellilla ei tietenkaan ollu mitaan tulostinta et olis voinu tulostaa sen cv:n eika niilla ollu myoskaan kopiokonetta. Ei muuta ku taas kavelemaan johonkin jotta saadaan tulostettua. Loppujenlopuks marssittiin yhteen kiinteistovalitystoimistoon ja siella tulostin sen cv:n ja passi saatiin kopioitua matkatoimistossa. Ja pikavauhtia hotellille faksaamaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mulla on asunto hyvalla alueella ja se on vasta remontoitukin!
Eilen piti sit kayda hakemassa kaikki ensihatatarvikkeet sinne kampalle ettei tarvi alkaa niita yksin roudaamaan. Loppuilta menikin sit mukamas pakkaillessa ja hotellia solvatessa. Kaytiin hotellin ravintolassa syomassa ja yhen punaviinilasillisen jalkeen oltiin Heidin kanssa molemmat pienessa kekkulissa ja kikatettiin sit johonkin kahteen saakka yolla ennenku maltettiin menna nukkumaan. Tana aamuna kaytiin viemassa mun tavarat kampalle ennenku Heidi lahti takasin kotiin. Perhana viekoon mutta taa on aina pahin vaihe kun taytyy joku vieda lentokentalle ja jaa ite tanne yksin. Ma varmaan nieleskelen itkutippoja koko illan. :( Mut tammoista se on. Ikavahan tassa tulee mut kuten tuli huomattua, aika kuluu nopsaan ja kai tanne joku tulee kohta mua moikkaamaan??? Joka tapauksessa ma olen tulossa Suomeen tossa joskus lokakuulla varmaankin. Taytyy kattoa miten tyot menee. Mutta tammoinen reissu tahan saakka. Laitan kuviakin kunhan saan sen oman linjan auki. Cheers! :)
Tultiin tanne tosiaan sisko-Heidin kanssa viime sunnuntaina 25. paiva erittain lyhyitten younien jaljilta. Vinkki: alkaa lahteko juhannuksen jalkeisena sunnuntaina reissuun, ei hyva idea. Mutta kuitenkin, perilla odotti oikein mukava auringonpaiste. Heti pienta plussaa, ma oikeesti luulin etta taalla sataa oikeesti koko ajan. Sunnuntai menikin vahan auringonpaistetta ihmetellessa ja kaveltiin vaan siella hotellin lahistolla ja haettiin kiinalaisesta take away -sapuskaa. Tosin meilla ei ollu mitaan aterimia eika kehdattu hakea ravintolastakaan ni otettiin teekupin aluslautaset ja syotiin teelusikoilla. Niilla pitaa parjata mita on annettu. Nain se on nahtava. :)
Maanantaina alkoikin sitten tutustuminen itse kaupunkiin ja asunnonhaku alkoi. Kaupunki itsessaan on oikeesti viehattavan oloinen. Hirmuisesti kaikkia kivoja pubeja ja pikkuputiikkeja ja sitten isoja ostoskeskuksia. Voitte kuvitella kuinka isojen kantamuksien kanssa Heidi lahti tanaan takasin kotiin.. Toisin sanoen kauppoja tuli kierreltya enemmankin. Asunnonhaku sen sijaan muodostui huomattavasti tyolaammaks urakaks kun ajateltiinkaan. Jalat ainakin huutaa talla hetkella armoa. Me paatettiin ettei perhana laheta taksilla ajelemaan ympariinsa vaan kavellaan ku kartan mukaan paikat on lahella toisiaan.
No ensimmaiset pari asuntoa oli tosiaan ihan toistensa vieressa mutta se taso olikin sitten toista luokkaa.. Ma en oikeasti ymmarra etta asuuko taalla ihmiset oikeesti sellasissa 8 nelion kopperoissa??? Kasittamatonta. Edes mun matkalaukku ei olis mahtunu yhteen niista asunnoista! Ja pari asuntoa joita kaytiin kattomassa oli ihan taysin homeessa. Se ei kylla oo mikaan ihme kun ajattelee tata ilmastoa. Meidan hotellissakin oli kosteusvaurioita mista tottakai laitettiin palautetta niille. ;)
Onneks kuitenkin kavi hyva tuuri asunnon kanssa. Soitin viimesena oljenkortena yks ilta talle uudelle vuokraemannalleni ja mentiin kattomaan asuntoa ja puol tuntia sen jalkeen kun oltiin lahdettu kaveleen takasin hotellille ne soitti ja kertoi etta ma saan sen asunnon jos toimitan jonkun paperin IBM:lta todisteeks siita etta ma olen siella toissa. Nailla irkuilla on vuokra-asuntojen suhteen kaytanto et pitaa olla jonkun edellisen vuokraisannan suositukset tai jotain ja eihan mulla semmosia ole! No perjantaina alettiin sitten hoitamaan niille sita paperia IBM:lta, mahan aattelin etta taa on ihan helppo nakki. Soitan vaan mun yhteyshenkilolle ja se jeesaa tassa. Yllaripyllari se ei vastannu puhelimeen eika sahkoposteihin ja mulle iski paniikki. Lahettiin sitten keskustaan kaymaan siella toimistolla ja honattiin etta se on kiinni, koko henkilokunta on koulutuksessa maanantaihin saakka. Great. Mitas nyt? No ei mitaan, paatettiin et syteen tai saveen, ma faksaan vuokraemannalle mun tyosopimuksen, cv:n ja kopion passista et josko ne riittais ja raapustin viela kirjeenkin mukaan et mita on tapahtunu. Mut hotellilla ei tietenkaan ollu mitaan tulostinta et olis voinu tulostaa sen cv:n eika niilla ollu myoskaan kopiokonetta. Ei muuta ku taas kavelemaan johonkin jotta saadaan tulostettua. Loppujenlopuks marssittiin yhteen kiinteistovalitystoimistoon ja siella tulostin sen cv:n ja passi saatiin kopioitua matkatoimistossa. Ja pikavauhtia hotellille faksaamaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mulla on asunto hyvalla alueella ja se on vasta remontoitukin!
Eilen piti sit kayda hakemassa kaikki ensihatatarvikkeet sinne kampalle ettei tarvi alkaa niita yksin roudaamaan. Loppuilta menikin sit mukamas pakkaillessa ja hotellia solvatessa. Kaytiin hotellin ravintolassa syomassa ja yhen punaviinilasillisen jalkeen oltiin Heidin kanssa molemmat pienessa kekkulissa ja kikatettiin sit johonkin kahteen saakka yolla ennenku maltettiin menna nukkumaan. Tana aamuna kaytiin viemassa mun tavarat kampalle ennenku Heidi lahti takasin kotiin. Perhana viekoon mutta taa on aina pahin vaihe kun taytyy joku vieda lentokentalle ja jaa ite tanne yksin. Ma varmaan nieleskelen itkutippoja koko illan. :( Mut tammoista se on. Ikavahan tassa tulee mut kuten tuli huomattua, aika kuluu nopsaan ja kai tanne joku tulee kohta mua moikkaamaan??? Joka tapauksessa ma olen tulossa Suomeen tossa joskus lokakuulla varmaankin. Taytyy kattoa miten tyot menee. Mutta tammoinen reissu tahan saakka. Laitan kuviakin kunhan saan sen oman linjan auki. Cheers! :)
