Juhannusta

Juhannuksen kunniaksi hankin itselleni aamulla mojovat mustelmat sorminiveliin. Uujea. Ehkä tää kartuttaa mun katu-uskottavuutta? Hyvää juhannusta ja joulun odotusta. :P

Yläkerran norsulauma

Yläkertaan muutti joku aika sitten uudet naapurit - ja herranjestas sentään millasta ääntä ne pitää! Ei sieltä siis mitään huutoa tai musiikkia kuulu, mutta joku niistä (tai kaikki?) kävellä jyskyttää päivät pitkät ympäri kämppää. Siis oikeesti, kuinka raskaat askeleet voi ihmisellä olla? Hippasen verran rasittavaa herätä aamuvarhaisella siihen, kun yläkerran naapurit lähtee liikenteeseen. Liekö ne siellä kulkevat jotkut sementtikengät jalassa tai muuta vastaavaa. Ärh..

Kidutuslaite

Viivi ja Wagner -sarjakuvan Viivi on osuvasti todennut "Naisen elämä on pelkkää karvanpoistoa". Voisin lisätä tuohon lauseeseen "..karvanpoistoa ja kärsimystä". Nimenomaan karvanpoiston AIHEUTTAMAA kärsimystä. Hankin siis itselleni paljon mainostetun epilaattorin. Jumalessus se laite on aivan varmasti miesten keksimä vempain. Ne on jossain vaiheessa tajunnu, että naiset tulee joka tapauksessa ajelemaan säärikarvojaan ikuisesti. Annetaan niille laite joka NYPPII ne karvat mahdollisimman kivuliaasti ja sitten naureskellaan kun ne kärvistelee ja vinkuu niitä karvoja nyppiessään. Ensimmäistä jalkaa kituuttaa ajelin tunnin ajan ja toisen vedin jo silkalla sisulla vartissa. Perskunkkelis jos nuo karvat kasvaa takasin ylihuomenna niin tuo vehje lähtee ääntä nopeammin takaisin sinne mistä tulikin. Raahaan täpläiset jalkani suihkun alle rauhoittumaan. Näyttää siltä kuin olis joku ihottuma iskeny. Hyyh.

Tappajajänis

En siis todellakaan puhu omasta kiltistä Elviirastani (vaikka se nuorempana varsin ärhäkkä olikin) vaan Iltasanomien uutisesta.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1542908

Siinä sai varis kunnolla kyytiä. Pitkäkorva sisuuntui kunnolla, mitäs kävivät ärsyttämään. Notta kannattaa olla varuillaan. Toivottavasti meidän lähiörusakot eivät tuosta villiinny. Hui.

Angstia

Ottaa päähän. Ei kannata kysellä, en kuitenkaan vastaa. Kanavoin kaiken angstini kuntoiluun kunhan lenssustani paranen. Ärh.

Hanging on over

Örh. Tuo sana kuvaa siskon 30-vuotissynttäreiden kunniaks järjestettyjen 70-luvun teemabileiden jälkeistä fiilistä. Joka jatkuu hieman edelleen. Kekkuli, krapula ja vähäiset yöunet ei ole mikään paras lähtökohta hieman kiireiselle maanantaiaamulle.

Pirskeet oli kyllä maanmainiot. Kaikilla oli loistofiilis ja ihmiset oli oikeasti myös pukeutunu teeman mukaan. Allekirjoittanut hääräsi Johanna Tukiaisen blonditukkaa muistuttava peruukki päässään ja herätti hämmennystä ja sai osakseen kehnoja iskuyrityksiä baarireissulla. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan alkoholia sisuksiinsa kiskonut henkilöni selvisi kuitenkin ehkä hieman vähäisemmällä kankkusella kuin kanssasiskot ja -veljet. Hymyilytti hieman ihmisten veltto olemus sunnuntaiaamuna kun itse keräilin tyhjiä pulloja ja tölkkejä ja siivoilin muutenkin paikkoja. Iltapäivällä päänsärky yltyi melkoseksi jyskeeksi itselläkin ja piti torkkua pahimman säryn yli.

Sisko ja mies saivat vielä loistoidean, kun siskon mies kerran oli lähdössä nyt aamulla viiden aikaan ajelemaan pääkaupunkiseudulle päin, enkö lähtisi Imatralle ja miehen kyydissä aamulla töihin? Paperilla ja ajatuksena hyvä, toteutuksena.. En lähtisi ihan heti toistamaan. Muutaman tunnin yöunien jälkeen olo on tokkurainen eikä töistä tule juuri mitään. Onneksi tämä nyt ei ole mitään niin paljon ajatustyötä vaativaa, lienee kuitenkin hieman hämmentävää työkavereille, kun porukan ainut nainen hihittää koneellaan työpäivän iloisina tunteina...