keskiviikko 19. syyskuuta 2007

Nimimerkki 'Töihin vaikka väkisin'

Antakaa minulle töitä!

Lievän epätoivon riivaamana selailin työvoimatoimiston sivuja, ja ilmoituksenne erottui muiden joukosta kuin englantilainen New Yorkissa. Olen nimeltäni Sini Taskinen, 24-vuotias Dublinissa asuva monitaituri, ja olen (kotimaista) työpaikkaa vailla.

Tunnollisena nuorena kirjoitin ylioppilaaksi Karkkilan lukiosta vuonna 2002, ja aloitin samana syksynä opinnot Lahden ammattikorkeakoulussa matkailun laitoksella. Itsenäinen opiskelijaelämä hyppyrimäkien kupeessa ei ilmeisestikään ollut vaeltelevalle sielulleni tarpeeksi, sillä lähdin Kreikkaan opiskelijavaihtoon ensimmäisen vuoden jälkeen. Tarkoitukseni oli viipyä vain puoli vuotta, mutta vuoden 2004 olympialaiset Ateenassa olivat liian hyvä mahdollisuus sivuutettavaksi, joten toiset puoli vuotta vietin olympia- ja paralympiakylässä suorittaen osan työharjoittelustani. Olympialaisten jälkeen palasin takaisin Lahteen suorittamaan väliin jääneitä kursseja tappotahdilla ajatus valmistumisesta takaraivossani takoen. Megalomaanisen kurssimäärän lisäksi jouduin pohtimaan vielä suorittamattomia työharjoitteluviikkoja sekä opinnäytetyöni kirjoittamista. Ateenan kisoissa solmimien kontaktieni ansiosta sain loistotyöharjoittelupaikan ESPOO 2005 vammaisten yleisurheilun avoimista Euroopan mestaruuskilpailuista. Työharjoitteluni ohella suunnittelin ja toteutin kilpailujen VIP-palvelut yhdessä ystäväni kanssa opinnäytetyönämme, ja sain restonomin tutkintopaperit joulukuussa 2006.

Työhistoriaani kuuluu jo edellä mainittujen lisäksi myös puolen vuoden mittainen työsuhde Soneran kotimaisittain kenties surullisen kuuluisassa mobiiliasiakaspalveluksessa. Työsuhteen päätyttyä huhtikuun lopussa 2006 etsin hanakasti töitä Etelä-Suomesta kenenkään palvelukseen kuitenkaan päätymättä. Tilapäisen mielenhäiriön seurauksena päädyinkin vastoin kaikkia odotuksia Dubliniin IBM:lle töihin, ja täällä Guinnessin ja viskin ystävien keskellä olen viihtynyt jo yli vuoden.

Vaikka suuresti Dublinista kaupunkina pidänkin, ja maa itsessään on vihreä ja kaunis, olen tullut siihen tulokseen, että on aika palata takaisin kotimaan kamaralle. Etsin työtä, jossa pääsisin tuomaan omia kykyjäni huomattavasti paremmin esille. Nykyinen työni ei anna minulle enää minkäänlaisia haasteita, ja rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että tulevaisuudenkuva itsestäni istumassa puhelinasiakaspalvelussa IBM:n bunkkerissa aiheuttaa kylmiä väreitä.

Olen takuuvarmasti kaikkea mitä ilmoituksenne perusteella oletatte minun olevan – ja vielä enemmän! Viimeisimpien vuosien aikana keräämäni työ- ja elämänkokemuksen ansiosta en hätkähdä vaativassakaan tilanteessa. Tietokoneiden ja MS Officen kanssa olen tehnyt tuttavuutta teini-ikäisestä lähtien, ja uskallan sanoa, että saattaisin jopa toimittaa uudessa tehtävässäni sisäisen IT-tuen virkaa. Kuten arvata saattaa englanninkielentaitoni on erinomainen, ja äidinkieleni lähentelee toisinaan verbaaliakrobatiaa. Toinen kotimainen on pitkän harjoittamattomuuden jälkeen hieman haparoivaa, kuin myös ranska, jota opiskelin hamassa nuoruudessani 5 vuotta.

Nykyinen työsopimukseni päättyy ensi vuoden kesäkuussa, mutta palaan takaisin Suomeen, jos henget suosivat valintaani. Minulla on kuukauden irtisanomisaika, jonka käytän mielelläni asunnon hakuun. Jotta en päästäisi teitä näin helpolla, niin liitän vielä ansioluetteloni iltaluettavaksi. Minuun voi ottaa yhteyttä puhelimitse irlantilaiseen numerooni +353 xx xxxx xxx tai sähköpostitse.

Antoisaa syksyn alkua!

Sini Taskinen

0 älähdys(tä):