Sataa ja paistaa.

Terkkusia sateisesta ja aurinkoisesta Dublinista. Tanne on vissiinkin kesa nyt tulossa. Niin, ensimmainen viikko on nyt takana - tapahtumarikas sellainen - ja mulla on kuin onkin asunto ja tyot alkaa huomenna. Viela toistaiseks tulee nettailtua toista ja nettikahvilasta mut huomenna lahtee kai oma linja tilaukseen ni ei tarvi karvistella (nyt alkaa taas naurattaan naa aa-sanat).

Tultiin tanne tosiaan sisko-Heidin kanssa viime sunnuntaina 25. paiva erittain lyhyitten younien jaljilta. Vinkki: alkaa lahteko juhannuksen jalkeisena sunnuntaina reissuun, ei hyva idea. Mutta kuitenkin, perilla odotti oikein mukava auringonpaiste. Heti pienta plussaa, ma oikeesti luulin etta taalla sataa oikeesti koko ajan. Sunnuntai menikin vahan auringonpaistetta ihmetellessa ja kaveltiin vaan siella hotellin lahistolla ja haettiin kiinalaisesta take away -sapuskaa. Tosin meilla ei ollu mitaan aterimia eika kehdattu hakea ravintolastakaan ni otettiin teekupin aluslautaset ja syotiin teelusikoilla. Niilla pitaa parjata mita on annettu. Nain se on nahtava. :)

Maanantaina alkoikin sitten tutustuminen itse kaupunkiin ja asunnonhaku alkoi. Kaupunki itsessaan on oikeesti viehattavan oloinen. Hirmuisesti kaikkia kivoja pubeja ja pikkuputiikkeja ja sitten isoja ostoskeskuksia. Voitte kuvitella kuinka isojen kantamuksien kanssa Heidi lahti tanaan takasin kotiin.. Toisin sanoen kauppoja tuli kierreltya enemmankin. Asunnonhaku sen sijaan muodostui huomattavasti tyolaammaks urakaks kun ajateltiinkaan. Jalat ainakin huutaa talla hetkella armoa. Me paatettiin ettei perhana laheta taksilla ajelemaan ympariinsa vaan kavellaan ku kartan mukaan paikat on lahella toisiaan.

No ensimmaiset pari asuntoa oli tosiaan ihan toistensa vieressa mutta se taso olikin sitten toista luokkaa.. Ma en oikeasti ymmarra etta asuuko taalla ihmiset oikeesti sellasissa 8 nelion kopperoissa??? Kasittamatonta. Edes mun matkalaukku ei olis mahtunu yhteen niista asunnoista! Ja pari asuntoa joita kaytiin kattomassa oli ihan taysin homeessa. Se ei kylla oo mikaan ihme kun ajattelee tata ilmastoa. Meidan hotellissakin oli kosteusvaurioita mista tottakai laitettiin palautetta niille. ;)

Onneks kuitenkin kavi hyva tuuri asunnon kanssa. Soitin viimesena oljenkortena yks ilta talle uudelle vuokraemannalleni ja mentiin kattomaan asuntoa ja puol tuntia sen jalkeen kun oltiin lahdettu kaveleen takasin hotellille ne soitti ja kertoi etta ma saan sen asunnon jos toimitan jonkun paperin IBM:lta todisteeks siita etta ma olen siella toissa. Nailla irkuilla on vuokra-asuntojen suhteen kaytanto et pitaa olla jonkun edellisen vuokraisannan suositukset tai jotain ja eihan mulla semmosia ole! No perjantaina alettiin sitten hoitamaan niille sita paperia IBM:lta, mahan aattelin etta taa on ihan helppo nakki. Soitan vaan mun yhteyshenkilolle ja se jeesaa tassa. Yllaripyllari se ei vastannu puhelimeen eika sahkoposteihin ja mulle iski paniikki. Lahettiin sitten keskustaan kaymaan siella toimistolla ja honattiin etta se on kiinni, koko henkilokunta on koulutuksessa maanantaihin saakka. Great. Mitas nyt? No ei mitaan, paatettiin et syteen tai saveen, ma faksaan vuokraemannalle mun tyosopimuksen, cv:n ja kopion passista et josko ne riittais ja raapustin viela kirjeenkin mukaan et mita on tapahtunu. Mut hotellilla ei tietenkaan ollu mitaan tulostinta et olis voinu tulostaa sen cv:n eika niilla ollu myoskaan kopiokonetta. Ei muuta ku taas kavelemaan johonkin jotta saadaan tulostettua. Loppujenlopuks marssittiin yhteen kiinteistovalitystoimistoon ja siella tulostin sen cv:n ja passi saatiin kopioitua matkatoimistossa. Ja pikavauhtia hotellille faksaamaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mulla on asunto hyvalla alueella ja se on vasta remontoitukin!

Eilen piti sit kayda hakemassa kaikki ensihatatarvikkeet sinne kampalle ettei tarvi alkaa niita yksin roudaamaan. Loppuilta menikin sit mukamas pakkaillessa ja hotellia solvatessa. Kaytiin hotellin ravintolassa syomassa ja yhen punaviinilasillisen jalkeen oltiin Heidin kanssa molemmat pienessa kekkulissa ja kikatettiin sit johonkin kahteen saakka yolla ennenku maltettiin menna nukkumaan. Tana aamuna kaytiin viemassa mun tavarat kampalle ennenku Heidi lahti takasin kotiin. Perhana viekoon mutta taa on aina pahin vaihe kun taytyy joku vieda lentokentalle ja jaa ite tanne yksin. Ma varmaan nieleskelen itkutippoja koko illan. :( Mut tammoista se on. Ikavahan tassa tulee mut kuten tuli huomattua, aika kuluu nopsaan ja kai tanne joku tulee kohta mua moikkaamaan??? Joka tapauksessa ma olen tulossa Suomeen tossa joskus lokakuulla varmaankin. Taytyy kattoa miten tyot menee. Mutta tammoinen reissu tahan saakka. Laitan kuviakin kunhan saan sen oman linjan auki. Cheers! :)