Teknologiatuskaa

Elamasta on tullu viime vuosien aikana yhta teknologiahelvettia. Tuntuu ettei tana paivana selvia oikeastaan paivaakaan ilman kannykkaa, tietokonetta tai jotain muuta vempeletta. Ma olen itse kehittany vakavan riippuvuuden mun rakkaaseen iPodiin. Se on kulkenu mun mukana ympari Eurooppaa ja viime viikkoina se on osoittanu vasymyksen merkkeja. Ei jaksa oikeen innostua uudesta musiikista jota ma aina tasaisen epatasaisin valiajoin paivittelen.

Tanaan se sitten ehka sanoi sopimuksensa irti (huom. ei se ole kuin vuoden vanha!!!) ja vilkuttaa vihreeta ja oranssia valoa, ihan kuin se haluais sanoa jotain. Valitettavasti ma en puhu iPodin kielta ja olen ahdistuneena surffannu applen sivustolla etsimassa jotain valaisevaa tietoa tahan suureen ongelmaan. Ainut vastaus jonka sielta sivuilta sai oli, etta lataa uusin ohjelmisto. No tottakai, duh. Kun olis vaan nettiyhteys omassa asunnossa niin vois sen uusimman ohjelmiston ladata koneelle. Tein sitten pikkurikollisen teon (hyshys) toissa ja latasin tyokoneella sen uusimman version iTunesista mun USB:lle ja hieman jannityksella odotan etta saako tuo iPod siita nyt sitten jatkoaikaa... Tuska ja ahdistus. Elama ilman iPodia on ankeaa. Tai ainakin aamun ja iltapaivan bussimatkat.